Muu innovaatiotoiminta

2003: RDF-pohjainen multimediatietokanta Walhalla

Vakiintunut tapa toteuttaa tietokantoja perustuu ns. relaatiomalliin, jolle on ominaista kiinteät tietuekuvaukset. Näiden tietokantojen ongelmana on jäykkyys ja rakenteen pirstoutuminen. Ne eivät sovellu hyvin muodoltaan vaihtelevan tiedon tallettamiseen. 2000-luvun alussa vaihtoehdoksi alettiin markkinoida RDF(Resource Description Framewok)-pohjaista tietokantaa. Se perustuu niin sanotuun predikaattilogiikkaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa, että tietokantaan ei talleteta perinteisiä tietueita, vaan ikään kuin loogisia väittämiä (resurssitietoja) "subjekti – predikoi ominaisuuden - objekti", esim. "Volkkari - on tyyppiä - henkilöauto". Näin talletettavien tietojen muotoa ei tarvitse kiinnittää etukäteen.

Hämeen Ammattikorkeakoulun mediatekniikan koulutusohjelmassa lähdettiin ideoimaan multimediatietokantaa, johon olisi helppo tallettaa erilaista mediasisältöä. Tein suunnitelman OpenRDF/Sesame -tietokannan käytöstä tässä tarkoituksessa. Haasteena olisi kehittää käyttöliittymä, jolla tietojen tallennus ja käyttö olisi helppoa ja ymmärrettävää. Myös suuri painotalo oli kiinnostunut hankkeesta. Hanke jäi kuitenkin suunnitteluasteelle. Nyt yli 10 vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että aika ei ole vieläkään kypsä etsimään vaihtoehtoja SQL-relaatiotietokannoille.

2002: Asialinja-kotisivukone

Alun perin yhdistyksen varainhankintatuotteeksi kehitetty Asialinja-kotisivuautomaatti syntyi harrastuspohjalta, eikä sitä markkinoitu aktiivisesti. Se sai kuitenkin käyttäjikseen joukon aktiivisia eläkeläisiä, jotka totesivat, että tämä on ensimmäinen kotisivupalvelu, jota he osaavat käyttää ilman että kukaan neuvoo.

1999: Studiorum virtuaalinen oppimisalusta

Hämeen AMK:ssa alkanut e-learning -kehitystyö johti oman oppimisalustan kehittämiseen, joka oli helppo ja yksinkertainen. Suunnittelin ja toteutin sen aluksi Lotus Domino -järjestelmällä. Myöhemmin koodasin sen uudelleen PHP/Linux -ympäristössä ja kaupallistin sen. Palvelu perustui alusta asti SaaS-jakelumalliin. Palvelu sai asiakkaikseen useita oppilaitoksia ja myös virastoja, jotka käyttivät sitä sisäiseen koulutukseen. Joukossa oli myös kansainvälisiä asiakkaita. Kilpailun kiristyessä ei käytössä ollut kuitenkaan riittäviä tuotekehitys- ja markkinointiresursseja.

1995: E-learning

Laadin Hämeen AMK:ssa verkkoon Unix-oppimateriaalin ja siihen liittyvät harjoitukset ja automaattikokeen, jonka suorittamalla kurssista sai todistuksen. Tämä oli luultavasti yksi ensimmäisiä tämän tyyppisiä kokeiluja Suomessa. Harjoitusten tekomahdollisuuteen liittyy tarina kilpajuoksusta hakkereiden kanssa. Harjoituksia varten tarjottiin avoin telnet-pääteyhteys koulun koneelle. Se mahdollisti kuitenkin erilaiset väärinkäytökset. Koodasin sitten pääteyhteyttä varten suodattimen, joka estää haitalliset komennot. Hakkerit kuitenkin tietysti oppivat kiertämään nämä yksinkertaiset estot. Lopulta avoimesta pääteyhteydestä oli luovuttava.

E-learning-kokeilut jatkuivat EU-rahoitteisilla projekteilla, jossa järjestettiin verkossa yhteiskursseja kansainvälisten yhteistyöoppilaitosten kanssa. Jossain vaiheessa toimintaa esiteltiin venäläiselle delegaatiolle Moskovasta. Esittelin käytettyjä menetelmiä ja välineitä tulkin avustuksella. Esityksen jälkeen tuli kommentti: “Hyvä. Koska voimme ostaa tätä?”. Olin niin hämmentynyt kysymyksestä, etten osannut suhtautua asiaan ollenkaan oikein. Olisinpa vain ymmärtänyt sanoa: ensi kuussa, naapurit!

1995: Web-kauppapaikka

Laadimme työkaveri Kari Heleniuksen (HAMK) kanssa omalla ajallamme verkkosivut yrityselle, joka myi lääketieteellisiä instrumentteja. Kehitin sivuille alkeellisen Perl-kielisen hallintapalvelun, jolla yritys pystyi päivittämään tuotteiden tietoja. Vuonna 1995 tämä oli hyvin edistyksellistä. Toteutus jäi kertaluonteiseksi, mikä nyt jälkeenpäin harmittaa.