Wednesday, July 30, 2014

Kansalaisen sähköinen asiointimenetelmä (2003)

Sähköistä asiointia on pyritty kehittämään jo pitkään, mutta nykyiset toimintatavat ja arkkitehtuurit eivät sovellu sähköiseen asiointiin perustuvan yhteiskunnan pohjaratkaisuksi. Syy on ns. permutaatio-
ongelma (itse valittu nimitys tässä asiayhteydessä). Yksilön erilaisten asiointitarpeiden määrä on liian suuri, jotta niille kaikille voitaisiin tarjota asiointisovellus. Siksi tarvitaan geneerinen asiointiympäristö, joka mahdollistaa palvelujen yhdistämisen dynaamisesti. Kansalaisen oikeusturva kuitenkin edellyttää, että tämä tietojen yhdistäminen tapahtuu hänen valvonnassaan. Siksi sähköisen kansalaisasioinnin ytimessä on oltava sähköinen agentti, olio, joka edustaa kansalaista verkossa. Asiointipalvelut toteutuetaan rajapinnalla tähän agenttiin. Järjestelmät voivat vaihtaa kansalaista koskevaa tietoa edelleen keskenään automaattisesti, mutta vain agentin kautta. Julkishallinto on ottanut tällaisen ratkaisun alustavasti käyttöön nimellä Kansalaisen sähköinen asiointitili (ks. tästä). Vastaavan menetelmän ideoi kuitenkin ammattikeksijä Risto Mäkipää jo 2003 ja laadimme yhdessä sille arkkitehtuurikuvauksen. Olemme myös hakeneet menetelmälle patenttia. Tietoa patentoitavasta versiosta löytyy osoitteesta edwarden.com

Entisinä aikoina kansalainen sai yhdeltä asiointitaholta paperin, säilytti sitä työpöydällään ja vei toiselle asiointitaholle (esim. lääkärintodistuksen vakuutusyhtiöön). Kaikki tieto ja toiminta tapahtui yksikäsitteisesti kansalaisen kautta ja tieten. Asiointimenetelmämme toteuttaa aivan samaa ajatusta, mutta tarjoaa kansalaisen käyttöön työpöydän sähköisen version.

Uudet teknologiat (2014) auttavat ratkaisemaan joitakin menetelmään liittyviä ongelmia. Tulevaisuuden yhteiskunnassa viranomaisella (tai hakkerilla), joka hallinnoisi tällaisia agentteja, olisi vaarallisen paljon valtaa. Epädemokraattisessa yhteiskunnassa epähenkilöt olisi helppo poistaa palvelimelta. Sähköisen agentin voisi kuitenkin toteuttaa teknisesti pilvessä, jolloin sitä olisi vaikea fyysisesti poistaa tai vääristää. Loogiselta kannalta agentin voisi toteuttaa käyttäen sopivaa autonomista menetelmää, jolloin agenttia ei voisi ohjelmallisesti poistaa, väärentää tai kloonata. Esimerkki tällaisesta loogisesti autonomisesta menetelmästä on virtuaalivaluutta BitCoin.

Aidosti sähköiseen kansalaisasiointiin perustuva yhteiskunta voi toteutua vain tämän tai vastaavan ratkaisun pohjalta. Nykyinen, orgaanisesti kasvava erillisten asiointipalvelujen sekamelska tulee jossain vaiheessa tiensä päähän.

Tässä yhteydessä vastaan tuli myös kysymys siitä, mitä voivat tehdä yksityishenkilöt, jotka keksivät
jotain, joka on hyödyllistä vain koko yhteiskunnan mittakaavassa. Patentointi oli ainoa tapa, jota pidimme tuolloin mielekkäänä. Avoin lähdekoodi (open source) olisi myös yksi vaihtoehto, mutta siihen liittyvä toimintakulttuuri on Suomessa yhä alkutekijöissään.
Lisätietoja Open Sourcessta ja sen nykytilasta Suomessa ks. Coss.

No comments:

Post a Comment